maanantai 15. marraskuuta 2010

ankaraa itsehillinnän harjoittamista

asia 1.

tuun koht hulluks täällä. äiti on niin oikeesti päästään vialla ettei mitään rajaa, tää ei oo enää edes normaalii teini-ikäisen ja vanhempien riitelyä. se väijyy mun jokaista liikettä ja heti ku teen jotain ei-sopivaa niin ihan mieletön kohtaus.
esimerkiks lauantaina soitin kaikessa rauhassa pianoo ja se pyys mua suomentamaan sellasen teepaketin kyljestä _ainekset_ ja onks normaalii tietää jotain erilaisten yrttien ja rohtojen ja niiden vaikutuksien nimiä englanniks, peruskoulun englannin oppimäärällä? ei? sit ku sanoin ihan normalilla äänensävyllä etten ymmärrä niin kauhee huuto siitä et oon menossa kielikurssille ensi kesänä enkä osaa englantia.
ja eilen se mittas kellosta aikaa kuinka kauan olin suihkussa ja koska olin 18 minuuttia niin se huus ihan törkeenä et ''SÄ VÄITÄT ET OOT AINA VAAN 15 MINUUTTIA HAHAA MUT OLITPAS VÄÄRÄSSÄ MÄ ALAN VÄHENTÄÄ SUN RAHOISTAS TÄTÄ VESILASKUU''
ja tänään se tuli töistä kotiin ja ryntäs heti olkkarin sohvan luo kattomaan montaks astetta meiän sellanen lämmitin lämmittää. ja koska olin laittanu sen kolmeenkymmeneen (joka on niille liikaa koska kahdenkymmenen asteen pohjoistuuli on sopiva) niin ''-hha! mä niin arvasin tän..... etsä osaa oikeesti elää normaalisti? mikä sua vaivaa? yritätsä vittuilla meille? etsä tarvii enää rahaa ku sä elät ku prinsessa?'' ja siks koska mul oli kylmä?
ja äiti haukkuu mun koulukavereita koska ne ei soita mulle kun oon poissa koulusta? ''eiks kukaan välitä susta? eiks sul oo enää kavereita? ootko niillekki niin ilkee ettei ne jaksa sua enää? vai onks ne vaan nii tyhmii ettei ne ajattele miltä sust tuntuu ku ne ei soita?'' ja jos sanon ettei mulle tarvii soitella jos en oo koulussa ja se on ihan normaalii ettei joku lauma oo heti soittelemassa jos on yhen päivän koulust poissa nii se lähtee järkyttyneenä ja jupisee maailman pahuudesta ja rukoilee ortodoksista vammajeesusta.

ja tätä kaikkee pahentaa vielä se et se on välillä oikeesti niin kiva ja kiltti ja ystävällinen ja hauska ja huolehtivainen hyvä äiti jonka kans tulee toimeen, joten en voi vaan sanoo vihaavani sitä ja yrittää välttää sen seuraa.
tiiän kyl että on olemassa paljon pahempiaki äitejä jotka ei suvaitse melkeen mitään tai on liian piittaamattomia tai masentuneita tai alkoholisteja mut tää nyt vaan tuntuu niin epäreilulta olla koko ajan solvattu. enkä ees jaksa/viitsi näsäviisastella vastaan enkä ees näyttää et loukkaannuin koska se saattaa suuttuu jopa siitäkin.
mun ongelma on jotenkin niin pieni verrattuna joihinki venäläisessä slumissa asuvien orpojen mahdollisiin kärsimyksiin, mut miks pitäis verrata? kärsimys on suhteellista.
mut eipä täst oo enään mitään pelastusta mut ei se mitään
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------

asia 2.

en tiiä mitään mielipideasiaa mikä sais mut niin kiehumaan sisältäpäin niin paljon ku jotkut raamatun jutut.
ei siin viel mitään jos joku uskoo jumalaan tai käy kirkossa ihan vaa tavan vuoks tyyliin yms. mut aina jos joku väittää et jumala loi ihmisen (tyyliin eevan ja adamin) nii tuntuu siltä et voisin repii mun pään irti ja heittää sen niin kovaa jonku mahaan et se kuolis. ei oikeesti oo raivolla rajaa.... tiiän et se on oikeesti niin uskonasia ja henkilökohtanen juttu mut miten ihminen voi olla niin hemmmmmmmmmetin itsekäs et jumala ois luonu sen tälläsenään maanpäälle ku jonku pyhimyksen? ai ja sit kaikki muut ois kehittyny ameebasta? vai jumala loi yksitellen jokaikisen eläinlajin? se ois jo tyhmyyttä.
tietty voi ajatella silleen et jumala kehitti jokaista lajia alkaen yksisoluisesta eliöstä ja se vois kuulostaa ihan järkeenkäyvältä mut miksi oi miksi ihmiset uskoo siihen että jumala loi heti vaan miehen ja naisen.

eli mä uskon tosi vahvasti evoluutioon koska se selittää paljon enemmän ku joku raamatun kirjailija. en silleen muuten usko paljoo muihin tieteellisiin nykyajan väittämiin koska ihminen on erehtyväinen ja ollaan joskus myös luultu että maapallo on litteä, miksei nytki oltais väärässä asioiden suhteen? mut yleensä en mieti noit tän enempää koska ne ei jotenki koske mun elämää. mut mietin kaikkii sellasii juttuja ku et onks horoskoopit totta? ja paljonko planeettojen asennot ja kulmat suhteessa toisiin oikeesti vaikuttaa ihmisiin. mut aika monet niist on totta, suurpiirteisesti ja uskon niihin koska miksipä ei, jos niis on jotain nyt tutkimatonta ja analysoimatonta voi ne silti olla totta.
ja kumma kyllä uskon myös taruolentoihin. tai siis en mihinkään aavehevoseen tms mut toki on jossain voinu olla esim yksisarvinen? joku risteytys tai muutenvaan poikkeava, todella harvinainen laji joka on kehittyny vaik dinosauruksesta ja sittemmin kuollu sukupuuttoon. joku on saattanu nähä sen ja siit on tehty taruolento tarinan siirtyessä sukupolvelta toiselle? tai mitä vaan noit nyt on, mennikäiset oli varmaan vaan joku kääpiöihmisten yhteisö keskiajalla ja asiaa vähän muunneltiiin että näinpäs metsässä polven korkuisia miehiä.
ihan hyvin niitä on voinu olla olemassa yhtälailla kun jotain dinosauruksiakin on ollu ja mammutteja.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------

asia 3.

oon oppinu taas täs kuluneen viikon sisällä yhen aika pätevän elämänohjeen: yritä olla mahdollisimman hiljaa ajatuksistasi, mikäli olet suuressa porukassa tai muutenvaan puolituttujen tai ihmisten kanssa joiden ajatusmaailma poikkeaa kovasti omastasi. aiheuttaa vaan mielipahaa itsellesi sekä mahdollisesti muillekkin.
lähinnä sitä et yritän rajottaa esim tälläsista asioista puhumista esim koulussa koska siin tulee helposti väärinymmärretyks tai loukkaa jotenki sivussa jotain muuta.
ja miks mua usein kehotetaan muunmuassa hankkimaan elämä, jos kerron näistä mietteistä tai olemaan hiljaa ja elämällä nuoruutta ja vaivaamaan päätäni näillä asioilla vasta aikuisena?
mitä jos tää on mun tapa nauttia nuoruudesta ja elämän iloista. kaikilla on aivot ja niitä on munmielest kiva hyödyntää pohtimalla asioita. mitä tarkalleen tarkottaa nuoruuden eläminen? jotain et pitäis juosta jonku ensirakkauden perässä ja juoruilla tyttökavereiden kanssa ja itkee sydänsuruja ja bilettää täysillä. kyl mä teen niitäkin asioita mut siinä ohella ajattelen paljon, se on okei jos haluun.
se oon minä joka haluu tietää mahollisimman paljon maailmasta ja tyyliin vaik kokee mahollisimman paljon laskee vaik kaikki palat vessapaperirullasta (vaikka se lukiskin paketin kyljessä). mun ei todellakaan tarvii kuunnella kenenkään neuvoja jos en vaa haluu tai ottaa niistä opikseni. oma elämä.

täs oliki sit melkeen kaikki mun pään sisältö tältä päivältä.
paitsi oikeesti haluisin myös sanoo et elämä on niin kurjaa ja epäreiluu ja itkettää.

siinä oli kaikki

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ääää oot niin älykäs ja vaikutat upeelta ihmiseltä. jaksamisia sulle, olet kiva !

alluluuu kirjoitti...

jeee toi oli kivoin kommentti tän blogin historiassa ja et käsitä kuin paljon piristit mun päivää :)

elsa kirjoitti...

oot oikeasti mahtava kirjottaja, tai osaat kertoa asioita niin että (ainakin mun) mielenkiinto herää.
on oikeesti taito osata kertoa ajatuksiaan näin ja mun mielestä sä osaat sen ja oot rohkea. musta tuntuu et omat ajatukset on ihan sekavia eikä osaa pukee niitä sanoiksi.

kauaa ei olla tunnettu mut tiedän että olet mukava ja hieno ihminen :) ihanaa saada tuntea sut!

alluluuu kirjoitti...

ah kiiiitos oikeesti (: säkin oot ihana

Anonyymi kirjoitti...

Kirjotat tosi upeesti! Itseasiassa oon sunkans samas koulussa ja tiedän et sä oot tosi upea ihminen myös ulkoisesti =)

alluluuu kirjoitti...

aijaaa kiitos paljon (: (kerro kuka oot!!)

Anonyymi kirjoitti...

yks peppi :D

alluluuu kirjoitti...

aijaaa ootsä seiskalla? (:

Anonyymi kirjoitti...

en ku ysil :D

alluluuu kirjoitti...

aijaaa hmm ei tuu mielee et kuka oisit mutjuu (:

Anonyymi kirjoitti...

öö meijän koulus ei ooo ketää peppii ysil :D

alluluuu kirjoitti...

kenties joku ei viittiny mun kysymyksen jälkeen jättää vastaamatta ja kertoi olevansa joku muu? ..... wtf